perjantaina, tammikuuta 13, 2006

Tapoja ja taipumuksia

Olen yrittänyt painostaa itseäni viimeistelemään keskeneräisiä neulomuksia. Minulla on kumma taipumus jättää miltei valmiita töitä kesken. Ymmärtäisin sen paremmin jos viime metreillä huomaisin, ettei tästä tulekaan ihan sitä mitä suunnitelmissa oli, mutta kun samoin käy myös hyvin onnistuneiden kanssa. Hoh hoijakkaa… Seuraavaksi taidan ottaa käsittelyyn lapasparin, joista toinen on täysin valmis ja toisesta puuttuu peukalon kärkikavennukset! On ollut jo hetken kesken, kun en peukaloa tehdessäni jaksanut hakea paria pituuden varmistamiseksi.

No, seuraavassa tapauksessa voin kai puolustella sillä, kuinka ikävää ja hankalaa vetoketjun ompeleminen on (vaikkei se minusta nyt NIIN ikävää ole). Kasattuna haalari on ollut jo monta viikkoa ja käyttötarvettakin sille olisi ollut. Eilen rykäisin vihdoin vetoketjunkin paikoilleen ja samaan syssyyn taiteilin silmukoita jäljitellen pupun rinnukseen. Käytin siihen viimeistä senttiä myöten Kiristä jääneen langan, vähän lättänaamaiseksi pupunen jäi, mutta en nyt siihen sentään uutta kerää viitsi hankkia. Saatte tyytyä kuvittelemaan haalarin kokonaisena, kun tytärtä ei nyt kiinnostanut mallina toimiminen.

Villahaalari, koko n. 100 cm
Lanka: Merial (Piikkopirta) 250g

Välineet: neulekone, puikot 2½

Haalarin kappaleet neuloin koneella ja resorit käsin. Mallin piirtelin ja laskeskelin itse. Pohjana käytin Piikkopirralta saamaani haalarin ohjetta ohuemmalle AntiTickle-langalle. Siinä isoin koko on 90 cm, joten suurensin ja muutenkin muokkasin noin 100 senttiseksi, laskin kerrokset, silmukat, kavennukset jne uudelleen. Luulin jo välillä että kasvuvaran kanssa tuli vähän liioiteltua, mutta oikein hyvältä näytti 2,5 vuotiaamme päällä. Pituutta näyttäisi olevan sopivasti ensi talvea ajatellen, eikä tyttö nytkään sinne huku.

Vetoketjun väri näyttää kuvassa vääristyvän, oikeasti löytyi kerrankin juuri lankaan sopiva ketju. Pikkuliikkeestä tietenkin, ja löytymistä edelsi Eurokankaasta hankittu vähänsinnepäin-värinen. Eurokankaassa onkin kyllä aika surkeat tarvikevalikoimat.
Posted by Picasa

1 Comments:

At 13/1/06 16:56, Anonymous Anonyymi said...

Komian näköinen haalari, saumatkin näyttää olevan priimasti ommellut. Minullakin on neulekone, ilman alatasoa, joten resorit joutuu aina neulomaan käsin. Se on jotenkin rasittavaa, kun muuten saa kappaleet ohuestakin langasta nopeasti valmiiksi, mutta resoreitten kanssa menee ilta toisensa jälkeen.

 

Lähetä kommentti

<< Home