Ei täältä vielä olla lähdetty lomille vaikkei mitään ole kuulunutkaan (näkynytkään)!

Itsehillintä alkaa pettää. Onhan se kaunis ajatus pitää työn alla kaksi kudinta, yksi isompi ja yksi helposti mukaan otettava, mutta miten tuossa määrässä onnistuisi pysymään?

Entisten lisäksi olen siis aloittanut Rose-kukkamyssyn uudesta Ullasta. Oli hiukan puuduttavaa luoda melkein 300 silmukkaa ja ahdasta oli puikoilla, mutta onneksi muutaman kerroksen jälkeen silmukkamäärä putosi kolmannekseen alkuperäisestä. Suora osuus onkin nyt sitten sopivaa hiekkalaatikkoneulontaa. Tennessee meinaa vaan koetella hermoja, se käy niin sanotusti ylikierroksilla ja kieputtuu välillä tosi ärsyttäväksi sotkuksi!

Ja jos joku on huomannut ihmetellä mihin ne kaksi Sorbetto-kerää unohtuivat niin ei hätää. Ne voivat hyvin ja ovat jopa saaneet seurakseen pari kerää lisää. Toissapäivänä niistä alkoi muodostua pikkuinen poncho pikkuiselle neidille, lähipäivinä toivottavasti näette lopputuloksenkin.

Huomenna aion julkineuloa KIP:n merkeissä ainakin hiekkalaatikon reunalla ja uimarannalla sen minkä jäätelönsyönnin välissä ehtii ;o)